Juridiset käännökset

Käännämme paljon sopimuksia ja muita virallisia asiakirjoja sekä tunnemme eri kielialueiden erikoisvaatimukset. Tarvittaessa vahvistamme käännöksen auktorisoidun kääntäjän leimalla.

Juridisia asiakirjoja ovat esimerkiksi lait, asetukset, sopimukset, erilaiset hakemukset ja todistukset, valtakirjat, viranomaismääräykset ja -ohjeet, tuomioistuinten päätökset, maahanmuuttoasiakirjat, patentit, rekisteriotteet, perustamiskirjat, osakassopimukset, yhtiöjärjestykset, perunkirjat, testamentit, todistajanlausunnot ja kuulustelupöytäkirjat.

Juridisissa käännöksissä on kiinnitettävä erityistä huomiota kontekstiin ja siihen, että kaikki alkutekstin yksityiskohdat ja vivahteet tulee huomioitua. Juridisissa käännöksissä on myös käytetyllä terminologialla ja tyylillä keskeinen merkitys. Kääntäjältä edellytetään pitkällistä kokemusta virallisten asiakirjojen kääntämisestä, sillä mahdolliset käännösvirheet voivat tulla erittäin kalliiksi. Hyvän kielenkääntäjän on hallittava erinomaisesti lähde- ja kohdekieli sekä tunnettava kummankin kielialueen oikeusjärjestelmä.

Notaation asiakkaina on esimerkiksi asianajotoimistoja, ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä, valtion virastoja, ministeriöitä, ammattiliittoja, kuntia ja erilaisia virallisia käännöksiä tarvitsevia yksityishenkilöitä. Asiakirjakäännökset vahvistetaan tarvittaessa auktorisoidun kääntäjän leimalla.

Hyvä tietää

Käännösten laatu

Hyvän käännöksen tunnistaa siitä, että käännöstä voi lukea yhtä sujuvasti kuin alunperin kohdekielellä kirjoitettua tekstiä. Optimaaliseen tulokseen päästään, kun kääntäjä ymmärtää lähdekieltä ja käsiteltävää asiaa niin hyvin, että hän pystyy lähes saman tien kirjoittamaan alkutekstin sisällön sujuvalle kohdekielelle.

Hyvän käännöksen on oltava ”hyvää” kieltä. Siinä ei saa esiintyä kirjoitusvirheitä eikä kielioppivirheitä, eikä tekstissä saa olla epäselvästi ilmaistuja virkkeitä. Hyvä käännös on aina tasoltaan yhtä hyvä tai parempi kuin lähdekielinen versio. Hyvä kääntäjä on yleensä myös hyvä kielenhuoltaja.

Teoriassa kääntäjän pitäisi kääntää vain omalle äidinkielelleen, mutta käytännössä tämä ei aina ole mahdollista. Suomi on pieni kieli, ja monesti käytettävissä ei ole vieraskielistä kääntäjää, joka osaisi suomea riittävän hyvin. Esimerkiksi syntyperäisiä englantilaisia kielenkääntäjiä (”natiiveja”) on Suomessa vain kourallinen, mutta käännettävää materiaalia monin verroin enemmän. Lisäksi Suomessa pitkään asuneet natiivitkaan eivät aina ymmärrä kaikkia kirjoitetun suomen kielen nyansseja – puhumattakaan teksteistä, joiden kieliasussa on toivomisen varaa. Tämän vuoksi suomalaisen kääntäjän on usein käännettävä vieraalle kielelle, mutta teksti on tietysti aina syytä tarkistuttaa natiivilla.

Laadun parantamiseen on kehitetty erilaisia tarkistusohjelmia, jotka tarkistavat tekstissä käytettyä terminologiaa, siinä esiintyviä lukuja ja välimerkkejä. Näillä ohjelmilla voidaan poistaa satunnaisia huolimattomuusvirheitä, mutta parhaimmillaankin niistä saatu hyöty jää marginaaliseksi, sillä ne eivät osaa korjata kömpelöitä lauserakenteita, kielioppivirheitä ja suoranaisia käännösvirheitä.

Hyvät kääntäjät tekevät hyviä käännöksiä, ja huonot kääntäjät tekevät huonoja käännöksiä. Käännöksen laatua ei voi säädellä. Kääntäjä ei voi päättää, että hän tekee jonkin tietyn työn nopeasti ja normaalia huonommin, koska työstä maksetaan heikosti. Hyvä kääntäjä tekee aina riittävän hyviä käännöksiä, koska hyvän käännöksen tekeminen on helpointa.

Valitettavasti asiakkaat eivät aina pysty arvioimaan käännöksen laatua. Usein he eivät edes usko, että käytetyn kielen laadulla on paljon merkitystä. Tekstin loppukäyttäjät eivät myöskään valita tekstin laadusta. Yleensä he syyttävät itseään, jos eivät jotakin asiaa ymmärrä.

Huonostakin kääntäjästä voi tulla hyvä, jos hän pääsee töihin yritykseen, jossa tekstit tarkistetaan ja virheistä huomautetaan. Itseään kouluttamalla voi myös päästä pitkälle. Kannattaa osallistua kielenhuoltokursseille tai lukea alan oppikirjoja. Huonossa käännöksessä esiintyvät virheet ovat hämmästyttävän kaavamaisia ja ennustettavia.

Virallinen kääntäjä = auktorisoitu kääntäjä

Auktorisoitu kääntäjä on kääntämisen asiantuntija, jonka kääntämä tai tarkistama ja hyväksymä virallinen asiakirja on laillisesti pätevä myös kohdekielellä. Nimike ”auktorisoitu kääntäjä” tuli käyttöön vuonna 2008. Sitä ennen vastaava nimike oli aluksi valantehnyt kielenkääntäjä, sittemmin virallinen kääntäjä. Auktorisointi koskee aina tiettyä kieliparia (toisen kielen on oltava suomi, ruotsi tai saame) ja käännössuuntaa.

Auktorisoidun kääntäjän nimike ei ole takuu käännösten laadusta eikä osoitus siitä, että auktorisoitu kääntäjä olisi sinänsä työssään parempi kuin kääntäjä, jolla tällaista titteliä ei ole. Valtaosa käännöstöistä onkin sellaisia, ettei niiden suorittamiseen tarvita auktorisoitua kääntäjää. Käyttötarkoitus ratkaisee, tarvitaanko käännökseen auktorisoidun kääntäjän vahvistus. Yleensä auktorisointia vaativat toisen maan julkishallinnolle osoitettavat asiakirjakäännökset, esimerkiksi työ- tai oleskelulupaan tai ulkomailla opiskeluun liittyvät todistukset ja muut viralliset asiakirjat.

Auktorisoidun kääntäjän nimikkeen voi hakemuksesta saada kääntäjä, joka on suorittanut auktorisoidun kääntäjän tutkinnon ja täyttää muut asetetut vaatimukset. Tutkintoja järjestää ja auktorisoinnin myöntää Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Tutkinto on kahdesta käännöstehtävästä muodostuva koe, ei kielitutkinto tai kääntäjän ammattiin yleisesti kouluttava järjestelmä. Tietyin edellytyksin auktorisoidun kääntäjän oikeudet on mahdollista saada myös tutkintoa suorittamatta. Esimerkiksi viralliset kääntäjät voivat hakea auktorisoidun kääntäjän nimikettä ilman uutta tutkintoa.

Katso tästä linkistä, miten voit tilata virallisen käännöksen todistuksesta tai muusta asiakirjasta.

Lisätietoja:
Opetushallituksen sivuilla
KAJ ry:n sivuilla

Salassapito ja toimintavarmuus

Kaikki kielenkääntäjämme ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Mitään tietoja tai materiaalia ei luovuteta ulkopuolisille tai hyödynnetä missään muussa kuin käännöstarkoituksessa.

Käytämme ajanmukaisia laitteita, joiden suojaukset ovat kunnossa ja jotka on varustettu automaattisesti päivittyvällä virustorjuntaohjelmistolla. Jos tiedot/asiakirjat ovat erityisen luottamuksellisia, voit toimittaa ne tietokantaamme suoran verkkolinkin kautta, sillä sähköposti ei ole täysin turvallinen lähetyskanava.

Kaikki käännöksiä varten otetut paperikopiot kerätään lukolliseen tietosuojasäiliöön, jonka valvotusta tyhjennyksestä ja materiaalin tuhoamisesta huolehtii MTB Tietoturvapalvelu.

Kaikki käsittelemämme tiedostot on varmuuskopioitu. Säilytämme asiakkaiden tiedot 10 vuoden ajan siltä varalta, että asiakas haluaa niistä lisäkopioita tai teettää niihin liittyviä lisäkäännöksiä. Pyydämme asiakasta erikseen ilmoittamaan, jos hän haluaa, että poistamme tiedot heti työn valmistuttua.

Käännöstoimisto ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan 27.4.2016, ja sen soveltaminen alkoi 25.5.2018. Tietosuoja-asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn sellaisenaan, mutta sitä voidaan täydentää kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa tietosuoja-asetusta täydentävän uuden tietosuojalain on määrä tulla voimaan syksyllä 2018.

Alla on käsitelty lyhyesti joitakin yleisen tietosuoja-asetuksen keskeisiä kohtia:

Mitä henkilötiedoilla tarkoitetaan?

Henkilötiedoilla on asetuksessa hyvin laaja määritelmä. Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka mahdollistavat luonnollisen henkilön (kuten työntekijän tai henkilöasiakkaan) tunnistamisen esimerkiksi ”nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella”.

·       Käännöstoimistossa asetus koskee kaikkia ”verokortilla” töitä tekeviä henkilöitä, mutta ei toiminimen kautta työskenteleviä freelancereita.

Miten käsittely ja rekisteri määritellään?

Asetusta sovelletaan henkilötietojen automaattiseen ja manuaaliseen käsittelyyn, ”jos henkilötiedot sisältyvät tai ne on tarkoitus sisällyttää rekisteriin”. Käsittelyä on esimerkiksi tietojen kerääminen, tallentaminen, muokkaaminen, luovuttaminen, tuhoaminen tai passiivinen säilyttäminen. Rekisteri puolestaan on mikä tahansa jäsennelty henkilötietoja sisältävä tietojoukko, josta tiedot ovat saatavissa tietyin perustein (esim. asiakas-, työntekijä- tai markkinointirekisteri).

·       Käännöstoimistossa rekisteriä voidaan pitää esimerkiksi työntekijöistä ja henkilöasiakkaista. Käännöstoimistot eivät yleensä markkinoi yksityishenkilöille eivätkä tallenna heidän tietojaan muunlaisiin rekistereihin.

Mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään?

Henkilötietoja käsiteltäessä on aina määritettävä, mitä tarkoitusta varten niitä kerätään ja käsitellään. Henkilötietoja ei saa käsitellä muuten kuin säädettyjä tarkoituksia varten.

·       Käännöstoimistossa työntekijöistä pidetään rekisteriä palkkojen maksamiseksi ja henkilöasiakkaista liiketoiminnan mahdollistamiseksi.

Keitä ovat rekisterinpitäjä (controller) ja henkilötietojen käsittelijä (processor)?

Rekisterinpitäjä määrittää, mihin tarkoitukseen henkilötietoja kerätään ja mitä keinoja siinä käytetään. Henkilötietojen käsittelijä huolehtii henkilötietojen käsittelystä rekisterinpitäjän puolesta.

·       Käännöstoimisto voi toimia rekisterinpitäjänä suhteessa työntekijöihinsä ja henkilöasiakkaisiinsa, mutta ennen kaikkea käännöstoimisto on taho, joka käsittelee henkilötietoja asiakkaiden puolesta.

Mitä tarkoitetaan tietojen minimoinnilla?

”Henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään.”

·       Käännöstoimistossa asiakkaiden tietojen minimointi tarkoittaa sitä, että henkilöasiakkaista kerätään yleensä vain pelkkä nimi ja yhteystiedot.

Säilytyksen rajoittaminen

Henkilötietoja on ”säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten”. Lakisääteiset tietojen säilytysajat on kuitenkin otettava huomioon.

·       Työntekijöiden tietoja on säilytettävä 10 vuoden ajan siltä varalta, että työntekijä pyytää työtodistusta. Sama 10 vuoden säilytysaika soveltunee myös henkilöasiakkaisiin, sillä asiakas voi pyytää kopiota aikaisemmin tilaamastaan käännöksestä tai tilata aiempiin käännöksiin liittyviä uusia käännöksiä.

Lopuksi

Se, miten asetusta sovelletaan käytäntöön, ei ole vielä selvillä. Valvontaviranomainen (Suomessa tietosuojavaltuutettu) viime kädessä päättää, miten asetusta sovelletaan.

Tärkein avoin kysymys liittyy käännösmuisteihin, joiden osalta käännöstoimisto on rekisterinpitäjä. Toivottavasti asetusta tullaan tulkitsemaan siten, että käännösmuistin yksittäiset segmentit eivät muodosta rekisteriä, sillä henkilötietojen perkaaminen käännösmuisteista on mahdoton tehtävä.

Pyydä tarjous

Ota meihin yhteyttä – saat tarjouksen lähes välittömästi. 

Miksi Notaatio?

Notaatio on kokenut, nopea ja luotettava käännöstoimisto.