Verkkosivujen käännökset

Hyvän käännöksen tunnistaa siitä, että käännöstä voi lukea yhtä sujuvasti kuin alunperin kohdekielellä kirjoitettua tekstiä. Optimaaliseen tulokseen päästään, kun kääntäjä ymmärtää lähdekieltä ja käsiteltävää asiaa niin hyvin, että hän pystyy lähes saman tien kirjoittamaan alkutekstin sisällön sujuvalle kohdekielelle.

Hyvän käännöksen on oltava ”hyvää” kieltä. Siinä ei saa esiintyä kirjoitusvirheitä eikä kielioppivirheitä, eikä tekstissä saa olla epäselvästi ilmaistuja virkkeitä. Hyvä käännös on aina tasoltaan yhtä hyvä tai parempi kuin lähdekielinen versio. Hyvä kääntäjä on yleensä myös hyvä kielenhuoltaja.

Teoriassa kääntäjän pitäisi kääntää vain omalle äidinkielelleen, mutta käytännössä tämä ei aina ole mahdollista. Suomi on pieni kieli, ja monesti käytettävissä ei ole vieraskielistä kääntäjää, joka osaisi suomea riittävän hyvin. Esimerkiksi syntyperäisiä englantilaisia kielenkääntäjiä (”natiiveja”) on Suomessa vain kourallinen, mutta käännettävää materiaalia monin verroin enemmän. Lisäksi Suomessa pitkään asuneet natiivitkaan eivät aina ymmärrä kaikkia kirjoitetun suomen kielen nyansseja – puhumattakaan teksteistä, joiden kieliasussa on toivomisen varaa. Tämän vuoksi suomalaisen kääntäjän on usein käännettävä vieraalle kielelle, mutta teksti on tietysti aina syytä tarkistuttaa natiivilla.

Laadun parantamiseen on kehitetty erilaisia tarkistusohjelmia, jotka tarkistavat tekstissä käytettyä terminologiaa, siinä esiintyviä lukuja ja välimerkkejä. Näillä ohjelmilla voidaan poistaa satunnaisia huolimattomuusvirheitä, mutta parhaimmillaankin niistä saatu hyöty jää marginaaliseksi, sillä ne eivät osaa korjata kömpelöitä lauserakenteita, kielioppivirheitä ja suoranaisia käännösvirheitä.

Hyvät kääntäjät tekevät hyviä käännöksiä, ja huonot kääntäjät tekevät huonoja käännöksiä. Käännöksen laatua ei voi säädellä. Kääntäjä ei voi päättää, että hän tekee jonkin tietyn työn nopeasti ja normaalia huonommin, koska työstä maksetaan heikosti. Hyvä kääntäjä tekee aina riittävän hyviä käännöksiä, koska hyvän käännöksen tekeminen on helpointa.

Valitettavasti asiakkaat eivät aina pysty arvioimaan käännöksen laatua. Usein he eivät edes usko, että käytetyn kielen laadulla on paljon merkitystä. Tekstin loppukäyttäjät eivät myöskään valita tekstin laadusta. Yleensä he syyttävät itseään, jos eivät jotakin asiaa ymmärrä.

Huonostakin kääntäjästä voi tulla hyvä, jos hän pääsee töihin yritykseen, jossa tekstit tarkistetaan ja virheistä huomautetaan. Itseään kouluttamalla voi myös päästä pitkälle. Kannattaa osallistua kielenhuoltokursseille tai lukea alan oppikirjoja. Huonossa käännöksessä esiintyvät virheet ovat hämmästyttävän kaavamaisia ja ennustettavia.

Käytä käännettävässä tekstissä lyhyitä ja selkeitä lauseita. Käytä samanmuotoisia lauseita aina, kun se on mahdollista.
Muotoile teksti oikein. Älä tee sisennyksiä painamalla sarkainnäppäintä useita kertoja tai painelemalla välinäppäintä. Käytä Enter-näppäintä vain kappaleen lopussa!
Käännöstyöt laskutetaan yleensä tekstin pituuden eli sana-, rivi- tai merkkimäärän perusteella. Ilmaise siis asiasi ytimekkäästi!
Käytä uuden tekstin pohjana vanhaa, aiemmin käännettyä tekstiä, mikäli sellainen on saatavilla.
Jos käytettävissä on samaa alaa käsitteleviä aiempia käännöksiä, toimita niistä kääntämisen tueksi sekä lähde- että kohdekielinen tiedostoversio. Erityisillä työkaluohjelmilla voidaan rakentaa tiedostopareista segmenttipohjainen käännösmuisti.
Jos käytettävissä on tuote-, yritys- tai alakohtainen sanasto, toimita se kääntäjälle. Kun sanastoa käytetään yhdessä käännösmuistiohjelman kanssa, kääntäminen nopeutuu ja teksti pysyy varmasti yhtenäisenä.
Toimita kääntäjälle kaikki käytettävissä oleva taustamateriaali ja kerro, mistä verkkosivustoista löytyy lisätietoja.

Lähiverkkomme on varustettu WatchGuard FireBox -palomuurilaitteella ja virustorjuntaohjelmistomme on aina ajan tasalla. IT-tukihenkilömme tarkkailee järjestelmäämme säännöllisesti mahdollisten tietoturvaongelmien varalta.

Kaikki käännöksiä varten otetut paperikopiot kerätään lukolliseen tietosuojasäiliöön, jonka valvotusta tyhjennyksestä ja materiaalin tuhoamisesta huolehtii MTB Tietoturvapalvelu.

Kaikista käsittelemistämme tiedostoista tehdään nauhakopio päivittäin ja palvelimen levyt ovat RAID-suojattuja.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan 27.4.2016, ja sen soveltaminen alkoi 25.5.2018. Tietosuoja-asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn sellaisenaan, mutta sitä voidaan täydentää kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa tietosuoja-asetusta täydentävän uuden tietosuojalain on määrä tulla voimaan syksyllä 2018.

Alla on käsitelty lyhyesti joitakin yleisen tietosuoja-asetuksen keskeisiä kohtia:

Mitä henkilötiedoilla tarkoitetaan?

Henkilötiedoilla on asetuksessa hyvin laaja määritelmä. Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka mahdollistavat luonnollisen henkilön (kuten työntekijän tai henkilöasiakkaan) tunnistamisen esimerkiksi ”nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella”.

·       Käännöstoimistossa asetus koskee kaikkia ”verokortilla” töitä tekeviä henkilöitä, mutta ei toiminimen kautta työskenteleviä freelancereita.

Miten käsittely ja rekisteri määritellään?

Asetusta sovelletaan henkilötietojen automaattiseen ja manuaaliseen käsittelyyn, ”jos henkilötiedot sisältyvät tai ne on tarkoitus sisällyttää rekisteriin”. Käsittelyä on esimerkiksi tietojen kerääminen, tallentaminen, muokkaaminen, luovuttaminen, tuhoaminen tai passiivinen säilyttäminen. Rekisteri puolestaan on mikä tahansa jäsennelty henkilötietoja sisältävä tietojoukko, josta tiedot ovat saatavissa tietyin perustein (esim. asiakas-, työntekijä- tai markkinointirekisteri).

·       Käännöstoimistossa rekisteriä voidaan pitää esimerkiksi työntekijöistä ja henkilöasiakkaista. Käännöstoimistot eivät yleensä markkinoi yksityishenkilöille eivätkä tallenna heidän tietojaan muunlaisiin rekistereihin.

Mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään?

Henkilötietoja käsiteltäessä on aina määritettävä, mitä tarkoitusta varten niitä kerätään ja käsitellään. Henkilötietoja ei saa käsitellä muuten kuin säädettyjä tarkoituksia varten.

·       Käännöstoimistossa työntekijöistä pidetään rekisteriä palkkojen maksamiseksi ja henkilöasiakkaista liiketoiminnan mahdollistamiseksi.

Keitä ovat rekisterinpitäjä (controller) ja henkilötietojen käsittelijä (processor)?

Rekisterinpitäjä määrittää, mihin tarkoitukseen henkilötietoja kerätään ja mitä keinoja siinä käytetään. Henkilötietojen käsittelijä huolehtii henkilötietojen käsittelystä rekisterinpitäjän puolesta.

·       Käännöstoimisto voi toimia rekisterinpitäjänä suhteessa työntekijöihinsä ja henkilöasiakkaisiinsa, mutta ennen kaikkea käännöstoimisto on taho, joka käsittelee henkilötietoja asiakkaiden puolesta.

Mitä tarkoitetaan tietojen minimoinnilla?

”Henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään.”

·       Käännöstoimistossa asiakkaiden tietojen minimointi tarkoittaa sitä, että henkilöasiakkaista kerätään yleensä vain pelkkä nimi ja yhteystiedot.

Säilytyksen rajoittaminen

Henkilötietoja on ”säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten”. Lakisääteiset tietojen säilytysajat on kuitenkin otettava huomioon.

·       Työntekijöiden tietoja on säilytettävä 10 vuoden ajan siltä varalta, että työntekijä pyytää työtodistusta. Sama 10 vuoden säilytysaika soveltunee myös henkilöasiakkaisiin, sillä asiakas voi pyytää kopiota aikaisemmin tilaamastaan käännöksestä tai tilata aiempiin käännöksiin liittyviä uusia käännöksiä.

Lopuksi

Se, miten asetusta sovelletaan käytäntöön, ei ole vielä selvillä. Valvontaviranomainen (Suomessa tietosuojavaltuutettu) viime kädessä päättää, miten asetusta sovelletaan.

Tärkein avoin kysymys liittyy käännösmuisteihin, joiden osalta käännöstoimisto on rekisterinpitäjä. Toivottavasti asetusta tullaan tulkitsemaan siten, että käännösmuistin yksittäiset segmentit eivät muodosta rekisteriä, sillä henkilötietojen perkaaminen käännösmuisteista on mahdoton tehtävä.